Vitamiinit jaetaan vesi- ja rasvaliukoisiin. Kaikkiaan vitamiineja on 13, eivätkä ne voi korvata toisiaan. Rasvaliukoisia eli rasvaan liukenevia vitamiineja ovat A-, D-, E- ja K-vitamiini. Ne varastoituvat elimistöön. Vesiliukoisia vitamiineja ovat B-vitamiinit ja C-vitamiini. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu pitkäaikaisesti elimistöön, B12-vitamiinia lukuun ottamatta.
Yksittäiset vitamiinit kuten niasiini (B1-vitamiini), riboflaviini (B2-vitamiini), biotiini ja A-vitamiini auttavat ylläpitämään normaalia ihoa. Tämän lisäksi C-vitamiini edesauttaa normaalia kollageenin muodostumista. Kollageenilla on merkittävä rooli ihon normaalissa toiminnassa. Lue lisää vitamiineista täältä.
Ravintolisä on elintarvike, jonka tarkoituksena on täydentää ruokavaliota. Ravintolisät ovat vitamiinien ja kivennäisaineiden tai muiden aineiden tiivistettyjä lähteitä, joilla on ravitsemuksellisia tai fysiologisia vaikutuksia. Ravintolisät tulee myydä valmiiksi pakattuina ja kerta-annosteltuina. Ravintolisien annostelumuotoja ovat esimerkiksi puristeet, kapselit, pastillit, tabletit, pillerit, jauheet, tiivisteet, uutteet, nesteet tai muut vastaavat muodot.
Tyypillisiä ravintolisiä ovat vitamiini- ja/tai kivennäisainetabletit, kalaöljykapselit sekä valmisteet, jotka sisältävät yrttejä tai kasveja.
Terveellinen ja monipuolinen ravinto tarjoaa ihmiselle riittävän määrän ravintoaineita, joita elimistö tarvitsee. Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti saattaa kuitenkin olla väliaikaisesti riittämätöntä, jolloin ravintolisän syöminen on tarpeellista. Tämän lisäksi tietyt ryhmät eivät välttämättä saa riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita nauttimastaan ruokavaliosta. Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat:
*Henkilöt, jotka eivät syö riittävästi tai heidän energian saantinsa on liian pientä. Tällaisten henkilöiden tulisi harkita ravintoa täydentäviä multivitamiini- ja kivennäisainelisiä. Esimerkiksi vanhukset voivat syödä liian vähän. *Henkilöt, joilla on johonkin sairauteen liittyvä ravintoaineiden imeytyshäiriö. *Henkilöt, joilla on tiettyjen ruoka-aineiden yliherkkyys. Esimerkkinä henkilöt, jotka eivät käytä maitotuotteita, joiden tulee harkita kalsium- ja jodilisää. *Naiset, joiden kuukautiset ovat runsasvuotoisia, saattavat tarvita rautalisää. *Naisten, jotka ovat raskaana tai suunnittelevat raskautta, tulee saada riittävä määrä foolihappoa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee kaikille raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille 400 mikrogramman foolihappolisää. Foolihappolisän käyttö tulee aloittaa kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä ja käyttöä tulee jatkaa 12. ensimmäisen raskausviikon ajan. *Henkilöt, joiden D-vitamiinin saanti ei ole riittävää, tulee käyttää kalanmaksaöljyä tai muita D-vitamiinipitoista ravintolisää. Suomessa kaikille lapsille 18.ikävuoteen saakka, raskaana oleville ja imettäville sekä yli 75-vuotiaille henkilöille suositellaan D-vitamiinilisän käyttöä ympäri vuoden. Aikuisille 18-65-vuotiaille D-vitamiinilisän käyttö voi olla tarpeen loka-maaliskuun ajan, mikäli ruokavalio ei sisällä riittävästi D-vitamiinia. *Vegaanin ruokavaliota täydennetään aina B12-vitamiinia ja jodia sisältävillä ravintolisillä. Muiden ravintolisien, kuten kalsiumin, riboflaviinin eli B2-vitamiinin, raudan ja sinkin, tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Ravintolisä ei korvaa monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota, vaan toimii täydentävänä elintarvikkeena sen rinnalla.
Vitamiinit ovat suojaravintoaineita, jotka säätelevät elimistön aineenvaihduntaa ja ovat välttämättömiä hiilihydraattien, rasvan ja proteiinien sekä kivennäisaineiden aineenvaihdunnassa. Vitamiinit saadaan elintarvikkeista, koska elimistö ei itse pysty tuottamaan niitä. Näistä poikkeuksena on D-vitamiini, jota keho pystyy muodostamaan ihon altistuessa auringon UV-säteille. (Poikkeuksena on kaamosaika ja talvikuukaudet, jolloin UV-säteily on vähäistä).
Vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään, rasvaliukoisiin ja vesiliukoisiin vitamiineihin. Rasvaliukoisiin vitamiineihin kuuluvat A-, D-, E- ja K-vitamiinit. Vesiliukoisiin vitamiineihin kuuluvat B-ryhmän vitamiinit ja C-vitamiini. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu elimistöön erityisen hyvin, kun taas rasvaliukoisia vitamiineja elimistö kykenee säilömään pidemmän ajanjakson.
B-vitamiini on yleisnimitys useille vesiliukoisille vitamiineille, joilla on monia tärkeitä tehtäviä elimistössä. Osa näistä ominaisuuksista on yhteisiä useammalle B-vitamiinille, kun osa ominaisuuksista on ainutlaatuisia vain tietyille vitamiineille.
