Mitä vitamiinit ja kivennäisaineet ovat?

Vielä pari sataa vuotta sitten merimies saattoi palata pitkältä merimatkalta ilman hampaita. Kun appelsiinit ja sitruunat rantautuivat laivaan, hampaat pysyivät suussa!

Sitrushedelmien sisältämää ainetta alettiin kutsua keripukkia estäväksi aineeksi eli ”antiskorbuutiksi”. Näin C-vitamiini eli askorbiinihappo sai nimensä jo 1700-luvulla.

Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat ihmisille elintärkeitä aineita. Ne ovat suojaravintoaineita, joiden avulla rasvoista, proteiineista ja hiilihydraateista tuleva energia saadaan elimistön käyttöön. Samalla ne suojaavat, säätelevät ja ohjaavat monia elintoimintojamme ja vaikuttavat yleisterveyteemme.

Vitamiinit

Vitamiinit jaetaan vesi- ja rasvaliukoisiin. Kaikkiaan vitamiineja on 13, eivätkä ne voi korvata toisiaan. Rasvaliukoisia eli rasvaan liukenevia vitamiineja ovat A-, D-, E- ja K-vitamiini. Ne varastoituvat elimistöön. Vesiliukoisia vitamiineja ovat B-vitamiinit ja C-vitamiini. Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu pitkäaikaisesti elimistöön, B12-vitamiinia lukuun ottamatta.

Kivennäisaineet

Kivennäisaineet ovat lähtöisin maaperästä. Kivennäisaineita ovat makrokivennäisaineet ja mikrokivennäisaineet eli hivenaineet. Jaottelun perusteena on sekä niiden määrä elimistössä että päivittäinen tarve. Makrokivennäisaineita on elimistön painosta vähintään 0,01 % ja niitä tarvitaan yli 100 mg/vrk. Hivenaineita eli mikrokivennäisaineita on elimistössä hyvin vähän ja niiden tarve on alle 100 mg/vrk. Makrokivennäisaineita ovat mm. kalsium, magnesium, fosfori, natrium, kloridi ja kalium. Hivenaineita eli mikokivennäisaineita on asiantuntijoiden mukaan 13–16 erilaista ja niihin luetaan mm. rauta, kromi, kupari, seleeni ja jodi.