D-vitamiini on suomalaisille erityisen hyödyllinen talvella

Mitä D-vitamiini on?

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota saamme ravinnosta. Se on myös hormoni, jota elimistö tuottaa ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Veressä kiertävä D-vitamiini on näiden kahden summa.

D-vitamiini on tärkeä vitamiini, joka esimerkiksi turvaa luulle tärkeiden rakennusaineiden riittävän saannin, vaikuttaa suotuisasti immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentää infektiosairauksien riskiä.

D-vitamiinin puute aiheuttaa lapsilla riisitautia ja aikuisilla osteomalasiaa eli luun pehmenemistä. D-vitamiinin lievä ja pitkään kestävä liian vähäinen saanti heikentää kalsiumin imeytymistä, mikä taas edesauttaa osteoporoosia.

Mistä D-vitamiinia saadaan?

Ihmisen iho alkaa tuottaa D-vitamiinia UV-valon vaikutuksesta. Auringonvalo muuttaa ihon 7-dehydrokolesterolia D3-vitamiinin esiasteeksi. UV-valoa saadaan Suomessa keskikesällä niin paljon, että sillä on vaikutusta D-vitamiinin saantiin. Talvella ei kuitenkaan ole mahdollista saada riittävästi UV-säteilyä D-vitamiinitarpeen tyydyttämiseksi.

Suomen oloissa D-vitamiinia tarvitaan myös ravinnosta. Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat kala ja ravintorasvat. Kalasta saamme suurin piirtein puolet kaikesta ravinnosta saatavasta D-vitamiinista. Myös kananmuna ja broilerin liha ja suomalaiset metsäsienet ovat D-vitamiinin lähteitä. Metsäsienten pitoisuudet tosin vaihtelevat lajeittain.

D3- vai D2-vitamiinia?

D3-vitamiini on eläinperäinen vitamiini, D2-vitamiini taas kasvikunnasta tuleva D-vitamiini. D3-vitamiini imeytyy huomattavasti, jopa 70 % tehokkaammin elimistöön kuin kasvikunnan D2-vitamiini. Siksi D-vitamiini on hyvä nauttia D3-vitamiinina.

Minkä verran tarvitsemme D-vitamiinia?

D-vitamiinin päivittäinen suositusannos on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 2005 ohjeen mukaan aikuisilla 300 yksikköä eli 7,5 µg. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan on todennäköistä, että Suomessa suurella osalla väestöä D-vitamiinin saanti ei vastaa suosituksia.

Koska suomalaisten D-vitamiinin saanti ravinnosta on ollut niukkaa, valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksesta maitoihin ja muihin nestemäisiin maitovalmisteisiin suositeltiin vuodesta 2003 alkaen lisättäväksi D-vitamiinia aiempaa enemmän. Suomessa maito ja piimä ovat D-vitaminoituja, mutta luomumaitoon ei lisätä D-vitamiinia.

Miten D-vitamiini vaikuttaa?

D-vitamiini on viime aikoina ollut paljon esillä kalsiumin yhteydessä. D-vitamiini auttaa kalsiumia ja fosfaattia imeytymään suolistosta ja turvaa luuston rakennusaineiden saannin. Myös lihakset hyötyvät D-vitamiinista. Erityisesti vanhempi väestö, jolla on suurempi kaatumisriski hyötyy D-vitamiinin lihaskuntoa tukevasta vaikutuksesta. D-vitamiini vaikuttaa suotuisasti myös ihmisen immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentää infektiosairauksien riskiä.

Viime vuosina D-vitamiinin puutosta on esitetty joidenkin kasvainsairauksien syyksi. Eniten on keskusteltu eturauhassyövän ja D-vitamiinin yhteydestä. Vastaavasti taas korkean D-vitamiinipitoisuuden on todettu hidastavan syövän kehittymistä. D-vitamiinin puutos saattaa altistaa myös suoli-, rinta- ja munasarjasyöville.

D-vitamiinin vaikutuksesta diabeteksen syntyyn on myös spekuloitu. Suomalaisten nuorten D-vitamiinitaso on hyvin huono erityisesti talvella. Suomessa myös nuoruusiän insuliininpuutoksesta johtuvan diabeteksen eli tyypin 1 diabeteksen yleisyys on suurimpia maailmassa. Näin ollen voidaan ajatella, että D-vitamiinin vähäisellä saannilla ja diabeteksen synnyllä voisi olla yhteyttä. Diabeteksen riski tuntuu olevan kaikkein suurin niillä, joilla ohjeiden mukainen D-vitamiinin saanti lapsuuden ensimmäisinä elinvuosina on ollut puutteellista.